Metsänhoito Hyöteikön yhteismetsässä

Hyöteikön yhteismetsä uudistaa uudistuskypsiä metsiään luontaisesti sekä keinollisesti kylväen ja istuttaen. Kotimaisia puulajeja käytetään mahdollisimman monipuolisesti mm. kasvupaikat ja maapohja huomioiden. Hyöteikön yhteismetsän metsät sijaitsevat 240-315 metrin korkeudessa merenpinnasta. Metsänhoidon monipuolisuudella pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi esimerkiksi hirvi-, poro-  ja myyrätuhoihin sekä sieni- ja hyönteistuhoriskeihin.  Rauduskoivun uudistaminen on lähes mahdotonta porojen takia. Vapaana liikkuvat porot aiheittavat myös männynviljelyalueilla haittaa metsänviljelyille. Hirvet vastaavasti ovat isompien taimikoiden riski.

Hyöteikön yhteismetsän maista on kolmeneljännestä hyviä tuoreita kankaita. Monilla uudistuskypsillä kohteilla  soistuneisuus ja puuston korkea ikä tekevät puuston säilyttämisen taloudellisesti huonoksi vaihtoehdoksi.

Uudistamismenetelmä

Metsänuudistamiset pyritään ensisijaisesti tekemään luontaisesti uudistaen. Monesti vaihtoehdoksi kuitenkin tulee avohakkuu luontaisen uudistamisen edellytysten vähäisyyden takia. Avohakkuun jälkeen tehdään keinollinen uudistaminen muokkaamalla ala ja istuttamalla taimet tai kylväen siemenet. Yhteismetsä käyttää puulajeina metsänuudistamisissa mäntyä, kuusta ja Siperian lehtikuusta. Taimien ja siementen alkuperä tulee olla oikea metsänviljelyn onnistumisen takia. Uudistamisessa voidaan käyttää siemenviljelyksiltä saatavaa jalostettua siementä tulevan metsän kasvun ja laadun parantamiseksi. Hyöteikön yhteismetsä on käyttänyt metsänviljelyssä ensimmäisen kerran männyn  siemenviljelyssiementä vuonna 2009.

Uudistushakkuiden yhteydessä uudistamismenetelmä harkitaan kuviokohtaisesti.

Metsämaan kulotusta uudistamisen yhteydessä menetelmänä tulisi lisätä maantuottokyvyn parantamiseksi. Se, miten tulevaisuudessa korvataan puutavaran mukana metsästä vietävät ravinteet maantuottokyvyn säilyttämiseksi, on tulevaisuudessa melkoinen haaste metsänhoidolle muuallakin.

Maanmuokkaus

Yleensä metsänuudistamisen kannalta uudistettava ala on hyvä muokata. Maanmuokkauksen tavoitteena on turvata metsänuudistamisen onnistuminen. Uudistamismenetelmään soveltuvin maanmuokkaustapa valitaan uudistusalan maaperäolojen mukaan.

Uudistushakkuun jälkeen maahan ulottuva sade lisääntyy ja pohjaveden pinta nousee entisestään. Tiiviillä hienojakoisilla mailla vettä kertyy herkästi painanteisiin. Märkyyden aiheuttamaa ongelmaa voidaan välttää oikeanlaisella maanmuokkauksella ja tarvittaessa johtamalla vesiä pois tehtäviä ojia myöten.

Kaivuri on tärkein maanmuokkauskone, jolla samalla voidaan tehdä hyvää kasvualustaa taimille ja siemenille mm. soistuneilla kuvioilla ojitusmätästäen ja soistumattomilla aloilla laikuttaen. Sopiva muokkaus vähentää maan routimista rousteen muodossa. Kaivurilla voidaan metsänviljelyhankkeiden yhteydessä tehdä pienimuotoisia ojituksia ja näin luodaan perusteet uudistusaloilla vesitalouden kunnossapysyttämiseksi koko kasvatettavan puuston kiertoajan.

Metsämaan muokkausmenetelmät valitaan metsänkasvatuksellisesti riittävinä, turhaa mylläämistä vältetään, huomioidaan maisemat ja luonto.

Ohutkunttaisten karkeamaalajisten kohteiden uudistamisessa hyvä menetelmä on monesti keväällä tehtävä äestys, jonka yhteydessä tehdään konekylvö.

Taimikonhoito ja harvennushakkuut

Metsänkasvatuksessa tehdään yleensä ensimmäinen harvennushakkuu puuston saavuttaessa noin 40 vuoden iän. Harvennushakkuiden tavoitteena on ensisijaisesti parantaa kasvatettavan puuston laatua ja nopeuttaa puuston järeytymistä. Taimikonhoidot ja harvennushakkuut tulee tehdä oikea-aikaisesti.

Päätehakkuu

Pääosa puusadosta korjataan päätehakkuilta, jonka jälkeen alkaa uuden puusukupolven kasvattaminen.  Metsänkiertoaika uudistamisesta päätehakkuuseen on noin 100-120 vuotta.

Hyöteikön yhteismetsä hoitaa metsiään hyvän metsänhoidontapojen mukaisesti tehokkaasti ja taloudellisesti parhaan metsänkasvatuksellisen tuloksen saamiseksi yhteismetsän osakaskunnalle.