Kuvaus Jukka Tervo

Mahdollisimman tuottava metsätalous on Kuusamolaisen Hyöteikön yhteismetsän ensisijainen tavoite

 
Hyvään metsäntuottoon päästään kestävää metsätaloutta harjoittaen
 

Hyöteikön yhteismetsän toiminnan tavoitteena on harjoittaa tavoitteelista, tehokasta, tuottavaa ja kestävää metsätaloutta

yhteismetsän osakaskunnan hyväksi. Huomioimme toiminnassamme myös metsien luontoarvot ja muut ympäristölliset asiat. Taloudellisen kestävyyden lisäksi ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat tärkeitä arvojamme.
 
Metsätaloudellinen kestävyys on sitä, että metsien hoidossa  säilytetään metsien kunto ja monipuolisuus sekä pyritään hyvään metsän tuottavuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen.
 
Se, miten puusatojen pois vieminen jopa oksineen metsästä, vaikuttaa köyhdyttävästi tulevien metsien kasvatukseen, vaatii tutkimusta.
Monikerroksellinen metsä voi olla taloudellisen tuottavuuden kannalta tulevaisuuden metsänkasvatusmuoto siinä kuin nyt vallalla oleva yksikerroksinen metsätalous avohakkuineen. Nyt uudistettavana oleva metsälaki vaikuttaa huomioivan paremmin taloudellisen metsänkasvatuksen, mikä on ollut nyt voimassa olevan metsälain mukaisesti välillä ainakin hyvin hankalaa.

 
Yhteismetsä toimii niin, että metsäntuottoa saadaan suunnitelmallisesti mahdollisimman paljon yhteismetsän osakkaille.
 
Metsänomistajan osuus tulosta tulisi määrittää metsätalouteen laitetun pääoman kautta, jos puumarkkinat ei pysty määräämään riittävän oikeasti puunhintaa.
 
Yksityismetsätalous sitoo hyvin suuria pääomia pitkäaikaisesti puuntuotantoon, minkä sitouttaminen tuottavasti tulisi näkyä mm.
raakapuun hintakehityksessä. Paperiteollisuuden ja sahateollisuuden investoinnit ja pääomat ovat pieniosa siitä määrästä, mikä metsänomistajilla on sitoutettuna pääomia metsään ja puuntuotantoon. Tukkipuun kasvattaminen voi kestää yli sata vuotta. Joissakin metsäteollisuuden paperipohjaisissa tuotteissa alkutuottajan metsästä saadun raaka-aineen osuus lopputuotteen hinnasta voi olla vain muutama prosentti. On tuotu maataloutta lähellä olevalta organisaatiolta julkisuuteen jopa, että metsänomistajan osuutta lopputuotteiden hinnasta on pienennettävä, koska muut haluavat puuntuotoksesta enemmän.
 
Porojen metsänviljelyalueille ja hirvien isommille taimikoille aiheuttamat vahingot tulee korvata
 
Porot aiheuttavat Kuusamossa metsänviljelyaloilla suuret vahingot, ilman että korvauksia porojen omistajat maksaisi metsänomistajille ollenkaan porojen aiheuttamista vahingoista metsän viljelyaloilla.  Poronhoitolaki kyllä velvottaa porojenomistajien pitämään porot pois viljelysaloilta vahinkoa aiheuttamasta, mutta välinpitämättömyys poronomistajien taholta toisen omaisuudesta on vallalla ja metsänomistajat joutuvat tällä hetkellä itse nämä merkittävät porojen aiheuttamat vahingot maksamaan. Porovahingot voivat jopa lopettaa yksittäisen metsätalousyrittäjän yrittämisen porojen aiheuttamien vahinkojen käydessä aivan liika suuriksi.
 
Valtion hirvivahinkojen korvausjärjestelmä ei korvaa hyvän metsänhoidon alueille hirvivahinkoja. Hirvet aiheuttavat mekaanisia vaurioita. Hirvituhot taimikoissa kohdistuvat kasvatettavien puiden laadun huonomiseen tai menetykseen, joita ei pääsääntöisesti korvata.

Metsänomistajat ovat heikosti järjestäytyneet vaatimaan vahingoista ja oikeuksiaan muihin yrittäjiin verrattaessa. 
 
Sekametsän saaminen Koillismaan metsätaloudessa ilman viljelysalojen aitaamista on suuren vahinkoja aiheuttavan poromäärän
takia lähes mahdotonta. Porot lisäävät välillisesti hirvivahinkoja, koska kasvatettavasta puustosta puuttuu luonnonkaltaisuutta mukaillen lehtipuusekoitus ja näin hirvien mekaaniset tuhot kohdistuvat juuri olemassa oleviin tukkipuiksi aiottuihin päävaltapuihin taimikko vaiheessa. Lisäksi metsätaloudessa pyritään kaksin kertainen määrä taimia istuttamaan , että vahinkojen jälkeen jäisi riittävä runkomäärä kasvamaan isommiksi puiksi. Kemera- rahoituksen heiketessä voi taimien istutus käydä kokonaan kannattomaksi Pohjois-Suomessa.
 
Porojen metsänviljelyalueille aiheuttamat vahingot tulee korvata sekä hirvituhokorvausjärjestelmaa kehittää. Porot ja hirvet ovat yksittäisinä uhkina suurimmat kannattavalle metsätaloudelle.
 
Metsänomistajien aidosta vapaehtoisesta edunvalvonnasta huolehtiminen on tärkeää metsätalousyrittäjyyden tulevaisuuden kannalta
 
Metsänomistajien edunvalvonnan kehittymättämyys ja jopa joidenkin mielestä puuttuminen ovat haaste metsänomistajille. Tällä hetkellä vallitsee laajasti tilanne, että metsänomistajien etujen ajajiksi ilmoittautuneilla voi olla niin suuret omat eturistiriidat, ettei metsänomistajien etujen ajamiselle ole todellista pohjaa. 

Metsänomistajat ovat olleet MHY jäseniä pakollisen automaattisesti metsänhoitoyhdistyslakiin perustuen.  Lakisääteisen pakollisen metsänhoitomaksun viimeinen erä tulee maksuun syksyllä 2014. Vuodesta 2015 eteenpäin jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä on metsänomistajalle todella vapaehtoinen vaatien kuiten tahdon ilmaisun metsänhoitoyhdistykseen  päin. Pakollisen metsänhoitomaksun poistumisen jälkeisessä ajassa MTK järjestö on ruvennut hyvin aktiivisesti liittämään metsänomistajien omia metsänhoitoyhdistyksiä itseensä vieläpä ilman metsänomistajien myötävaikutusta. MTK laatii jopa sääntöjä metsänhoitoyhdistyksille. Miksiköhän MTKlla on se aktiivin rooli liittämisessä, eikä metsänomistajien MHYllä. Nyt olisi mahdollisuus metsänhoitoyhdistyksillä ruveta tuottamaan aidosti metsäpalveluja tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan normaalina metsäpalvelujen tuottajana jäsenillensä. Metsänhoitoyhdistyksillä olisi mahtava tilaisuus ruveta aidoksi metsäpalvelujen tuottajaksi.
 
Edunvalvonta on tärkeä yrittäjille niin kuin palkansaajillekin, aito vapaehtoinen mahdollisuus ja oikeus edunvalvontaan tulee tulevaisuudessa kuulua myös metsänomistajille. 
 
Metsänomistajien tulisi ilmeisesti järjestäytyä uudella tavalla todelliseen etujen ajamiseen päästäkseen ja myös osaltaan sitäkautta parempaan tuottavampaan järkevämpään metsätalouden harjoittamiseen elinkeinona. Veronmaksajien keskusliiton kaltainen puolueeton valtakunnallinen edunvalvontaelin voisi olla perustettavissa valvomaan myös metsänomistajien etua metsänomistaja lähtöisesti. Nyt näytetään menettävän jopa metsänomistajien metsänhoitoyhdistykset MTKlle. Metsänomistajien tulisi ottaa omissa metsänhoitoyhdistyksissään ohjat.
 
Metsätalousyrittäjyys on nostettava yrittäjyydeksi siinä kuin kaikki muukin yrittäjyys
 
Metsänomistajien suhteeseen poliittiseen päätöksentekokoneistoon  tulee saada parannus. Suomi tulee tarvitsemaan metsiä ja
metsänomistajia noustakseen tuottavuudellaan  maaksi, jossa Suomalaisilla on riittävästi varaa hyvinvointimme säilyttämiseksi. Nyky hallituksen toimina metsään liittyvän lainsäädännön mukaiaet lait mm. metsälain uudistaminen ja lain metsänhoitoyhdistyksistä järkeistäminen antaa jonkinmoista uskoa valtiovallan taholta itsenäisille metsätalousyrittäjille muutoksena vanhaan maan tapaan. Kuitenkin metsänomistajilta peritään noin 10 % yksikköä suurempaa veroa kuin muilta yrittäjiltä. Metsätalousyrittäjien  verotukseen tulisi tulla sama veroprosentti kuin muillakin yritysmuodoilla mm. osakeyhtiöillä.
 
Metsänomistajat voivat nykyisinkin itse aktiivisuudellaan toimia ammattimaisesti vaikuttaen metsätaloudensa kannattavuuteen harjoittamassaan metsätaloudessa paremman tuloksen tekemiseksi. Se ei riitä kuitenkaan koko metsätalousyrittäjyyden aseman parantamiseen ja arvostuksen kohottamiseen tulevassa. Metsätalousyrittäjyys itse metsänomistajien tulee nostaa kattavasti sille kuuluvaan arvoon, kukaan muu sitä ei tee kuin itse metsänomistaja.
 
Metsätalouden logistiikkaan on panostettava
 
Metsäautotieverkostot on pidettävä kunnossa metsätalouden mahdollistamiseksi. Metsätieverkostot ovat yhteiskunnalle merkittävä satsaus, joka tuottaa koko yhteiskunnalle. Koillismaan, etenkin Kuusamon metsätalouden kannalta olisi merkittävää, että junakuljetukset saataisiin paremmalle tolalle kuljetuskustannusten kurissa pysyttämiseksi. Koillismaan kannalta tärkeät sellu- ja paperitehtaat Kemijärvellä ja Kajaanissa on lopetettu. Koillismaan metsätalouden edellytysten säilyttämiseksi Kontiomäki- Suomussalmi- Pesiönkylä- Taivalkoski rata olisi tärkeää peruskorjata ja siinä yhteydessä puuterminaalit suunnitella ja rakentaa kokonaisvaltaisesti palvelemaan Koillismaan metsätaloutta korvauksena tehtaiden lopettamisesta. Metsätalous tarvitsee edullisia pitkänmatkan kuljetusmuotoja, kuten junakuljetukset on. Yksi positiivinen asia on, jos Keitele Group rakentaa puutuotetehtaan Kemijärvelle 2014  ja ryhtyy Koillis-Lapista ja Kemijärven ympäristöstä puuta ostamaan.  Muuallakin puun kysynnän lisääntyminen voi vaikuttaa myös Kuusamoon ja näin raakapuun hinnat nousisi pohjalukemista.
 
Metsänomistajan tulee saada metsäpalvelut kilpailukykyiseen hintaan
 
Hyöteikön yhteismetsä hankkii harkintansa mukaan tarjousten perusteella tarpeellisia tuotteita ja palveluja. Metsätalouden töissä
käytämme ammattitaitoista työvoimaa. Palveluiden ja tuotteiden laadun ja hintatason varmistamiseksi käytämme alan tarjontaa ja kysyntää monipuolisesti. 
 
Metsäpalveluiden ja tuotteiden kilpailuttaminen vähentää huomattavasti metsätalouden palveluihin meneviä kuluja ja näin metsätalouden kannattavuus kohoaa. Menneet monopolinkaltaiset metsäpalvelumarkkinat ei ole toimineet. Suomen hallitus on päättänytkin hallitusohjelmassaan lopettaa pakollisen metsänhoitomaksun jo pakollisuuden laillisuudenkin kyseenalaisuuden takia. Viiden vuoden päästä metsänhoitoyhdistykset voinevat jo toimia normaalisti ja näin Laki metsänhoitoyhdistyksistä joutaa lakkauttaa. Metsätaloudessa metsäpalvelujen normaali markkinaehtoinen kilpailu tuo kehitystä koko metsäsektorille ja antaa edellytyksiä parempaan tuottavampaan metsätalouteen. Uusille metsäpalveluyrityksillekin olisi tilaa metsäpalvelumarkkinoilla Koillismaalla ja Koillis-Lapissa.
 
Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla raaka-aineilla on Suomeen soveliain ja järkevin energiantuotantotapa pidettäessa koko Suomi asuttuna
 
Metsästä saatavan uusien käyttömuotojen merkitys tulee korostumaan. Metsä ja puu bioenergian raaka-aineen lähteenä kasvaa. Hajautettu energiantuotanto puulla on Suomeen soveliain ja järkevin energiantuotantotapa. Suomen maantieteellinen laajuus ja pitkät etäisyydet luovat paikalliselle metsäenergian käytölle suuret mahdollisuudet. Hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto on vähiten haavoittuvaa konfliktitilanteissa ja häiriöissä. Kulkuneuvojen puupohjaiset polttoaineet on ehottomasti tulevaisuutta Suomessa, häkäpönttöautojakaan kokonaan unohtamatta. Maanpuolustukselisesti Koillismaan metsätalouden edellytysten turvaaminen biojalostuksella on tärkeää koko yhteiskunnalle.


 
Metsä on omistajille virkistyksen ja arvostuksen kohde
 
Metsät ovat meidän elinympäristömme. Metsien merkitys virkistykseen tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Jokamiehen oikeudet
 voi olla kohtuullisia loukkaamatta metsän omistusta.
 
Luonnon kunnioittaminen on tärkeä arvo yhteismetsälle. Koillismaan maakuntalintu Kuukkeli asuu Hyöteikön yhteismetsässä usealla reviirillä.
 

 

 
Kaksoisnapsauksella kuvat isommiksi ja pakittamalla takaisin sivuille!